Lootus-kirja Oy

Osteoporoosi on sairaus, joka aiheuttaa luiden ohentumisen, haurastumisen ja katkeamisen helposti. Osteopenia on eri kuin osteoporoosi – se on vähäinen luuston ohentuminen, joka tapahtuu luonnollisesti, kun nainen vanhenee eikä yleensä johda luumurtumiin ja toimintakyvyttömyyteen.

Osteopenia on tila, jota vasta hiljattain on alettua pitää ongelmana, joka vaatii hoitoa. Ennen 1990-luvun alkua vain kourallinen ihmisiä oli kuullut tuon sanan. Mutta osteopenia on muuttunut harvoin kuullusta sanasta ongelmaksi, jonka hoitamiseksi miljoonat naiset nielevät pillereitä.

”Osteopenia”-termiä ei alunperin tarkoitettu pidettäväksi sairautena – se oli tutkimusluokka, jota käytettiin useimmiten, koska jotkut ajattelivat sen olevan hyödyllinen julkisen terveyden tutkijoille, jotka pitävät selvistä luokista tutkimuksissaan.
Mutta vuonna 1995 lääkeyhtiö Merck otti yhteyden mieheen nimeltä Jeremy Allen. Lääkejätti oli juuri laskenut markkinoille Fosamax-nimisen osteoporoosilääkkeen. Koska osteoporoosi on vakava sairaus, joka koskettaa miljoonia naisia, Fosamaxin potentiaaliset markkinat olivat suunnattomat. Mutta lääke ei mennyt hyvin kaupan. Allen taivutti Merckin perustamaan ei-voittoa tavoittelevan yrityksen nimeltä the Bone Measurement Institute (luunmittauslaitos). Johtokuntaan kuului maan kuusi arvostetuinta osteoporoositutkijaa.
Mutta itse laitoksessa oli melko vähän henkilökuntaa: Allen oli anut työntekijä.

Vuonna 1997 laitos ja useat muut kiinnostuneet järjestöt lobbasivat menestyneesti läpi lain the Bone Mass Measurement Act (luun vahvuusmittauslaki), joka muutti lääkehoidon korvaussäännöt kattamaan luuston tutkimuksen. Yhä useammat naiset hankkivat luuntiheystestin (Merckin kehotuksesta), ja pelkällä ”osteopenia”-sanan olemassa ololla lääkärin lausunnossa oli syvällinen merkitys.

Miljoonat naiset olivat huolissaan diagnoosista. Ja kun kliinikot näkivät lausunnossa sanan ”osteopenia”, he olettivat, että se oli sairaus. Merck ei kumonnut tätä käsitystä.

Ei ole pitkäaikaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan sitä, mitä tapahtuu osteopeina-diagnoosin saaneille naisille, jotka aloittavat Fosamxin yli 50-vuotiaina ja jatkavat hoitoa pitkään toivoen ehkäisevänsä vanhuuden murtumat. Eikä tutkimuksia ole suunnitteilla.

Dr. Mercolan kommentit:
En usko hetkeäkään, että Merckin motivaatio tyrkyttää ”osteopenia”-nimikettä oli tehdä se mukavaksi tutkijoille. On hyvin selvää, että Big Pharmalla on ylitse muiden käyvä tavoite – muhkeat myyntitilastot kvartaalin lopussa.

Vuodesta 2003 osteoporoosilääkkeiden vuosittainen myynti on kaksinkertaistunut 8,3 miljardiin dollariin ja siitä Fosamaxin osuus oli 3 miljardia dollaria.

Vakuuttelu, että sinulla on sairaus, kun sitä ei ole, on suorastaan lääketieteellistä ahdistelua. Se on epäeettistä, omia etuja tavoittelevaa ja osoittaa lääkejättien päälaellaan olevat arvot. Mutta valitettavasti tämä ei ole yllättävää.

Tutkimusaineiston peukaloiminen ja tulosten vääristely
Osteoporoosilääkkeiden valmistajat liioittelevat etuja ja vähättelevät niin sanottojen luustoa vahvistavien lääkkeiden riskejä (British Medical Journal, tammikuu 2000)
Lehti esittää, että suurin murtumariski on kaatuminen, ei osteoporoosi.

Kirjoittajat korostavat, että ”lääkehoito ei ole yleislääke” ja että naisilla, joilla on osteopenia, on niin pieni murtumariski, että lääkehoito ei tarjoa minkäänlaista hyötyä vaan tuo mukanaan kaikki riskit.

Lehti toteaa:
”Lääkkeiden valmistajat väittävät, että esiosteoporoosin (osteopenia) ja osteopenian hoitaminen on samanlaista. Tämä tavoite hoitaa esiosteoporoosia herättää vakavia kysymyksiä hyöty-riski -suhteesta alhaisen riskin yksilöillä ja medikalisoinnin kustannuksista sekä suuren terveiden ihmisjoukon lääkitsemisestä.”

Lehden mukaan kaikki neljä lääkeyhtiöiden siteeraamaa tutkimusta, joilla todistellaan osteoporoosilääkkeiden antamisen etuja osteopeniasta kärsiville naisille, olivat liioiteltuja. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa väitettiin murtumisriskin pienentyneen 75 %, mutta todellinen riskin pienentyminen oli vain 0,9 %.

Nämä samat tutkimukset vähettelivät näiden lääkkeiden mahdollisia haitallisia sivuvaikutuksia. Yhdessä tutkimuksessa he yksinkertaisesti ”unohtivat mainita”, että raloxifene (Evista by Eli Lily) lisäsi verenhyytymisen riskiä.
BMJ:n artikkeli mainitsee myös, että monet näiden neljän tutkimuksen tekijöistä olivat lääketeollisuuden palveluksessa – yllätys, yllätys!

Uusia välineitä murtumariskin arvioimiseen
Vastauksena ihmisten huoleen näistä lääkkeistä, Maailman terveysjärjestö on hiljattain kehittänyt online-välineen, jonka tarkoitus on auttaa lääkäreitä ja potilaita määrittämään, milloin heikentyneen luuston hoito on aiheellista. Sen nimi on FRAX (Fracture Risk Assessment Tool – murtumariskin arviointiväline), ja se väittää ottavansa huomioon muitakin kuin luun tiheyden tekijöitä.

Ennen kuin innostutte liikaa tästä uudesta kätevästä välineestä, on käynyt ilmi, että FRAX osoittautuu olevan yhtä kiistanalainen kuin osteopenia.

Sattuu vain niin, että FRAX’in suunnittelijoina ovat samat ihmiset, jotka ensimmäisinä keksivät faux-taudin osteopenian! Ei siis ole yllätys, että neuvotun lääkityksen kynnys on liian alhainen.

Eräs toinen työkalu tarjoaa kuitenkin lupauksen. Se on FRISK (Fracture Risk Score), jonka kehitti riippumaton tutkijaryhmä. FRISK-pisteytys perustuu monista kohdista otettuun luuston mineraalitiheyteen ja muihin riskitekijöihin, kuten todennäköisyyteen kaatua, luumassaan, kehon painoon ja muihin muuttujiin.

Mitkä ovat Fosamaxin riskit
Merck yritti salata, että Fosamax aiheuttaa leukaluun kuoleman, sairauden, joka on tuttu suukirurgeille leuan bisfosfaattiin liittyvänä luunkuolemana (Bisphosphate-Related Osteonecrosis) eli ”Fossy Jaw”, joka on Fosamaxin ja vastaavien lääkkeiden aiheuttama paha sivuvaikutus ja on vaikea hoitaa.

Sairaus aiheuttaa leukaluun mädäntymisen ja rappeutumisen – tosi ironista, kun otetaan huomioon, että näitä lääkkeitä ottavat ihmiset, jotka pyrkivät vahvistamaan luustoaan.

Bisfosfaattilääkkeisiin liittyvän luukuoleman lisäksi nämä lääkkeet liitetään myös seuraviin:
• vakava silmätulehdus ja mahdollinen sokeus
• maksavauriot
• eteisvärinä
• vatsahaavariskin lisääntyminen
• ruokatorven syöpä
• munuaistauti
• ihoreaktiot
• veren kalsiumin niukkuus

Tällaisen luettelon jälkeen ei ole yllättävää, että Merck on tahallaan yrittänyt pitää Fosamaxin sivuvaikutukset peiton alla – kuka lääke-edustaja haluaisi kertoa nämä tiedot mahdollisille asiakkaille.

Fosamax vaikuttaa luusoluihin JA saipuatöhnään.
Bisfosfonaattilääkkeet kuten Fosamax, Actonel ja Boniva ovat ongelmallisia, koska ne pysyvät luustossa määräämättömän ajan ja häiritsevät normaalia luuston uudistumista.

Terveet luut ylläpitävät vahvuutensa jatkuvalla luiden hajoamisella ja uudistumisella. Osteoclastit ovat soluja, jotka hajottavat luustoa ja osteoblastit ovat soluja, jotka rakentavat sitä uudestaan.

Fosamax ja vastaavat lääkkeet myrkyttävät osteoclastit tappaen ne pysyvästi – normaali luuston korjausprosessi pysähtyy. Luusto tulee siis tiheämmäksi. Tiheämmät luut eivät kuitenkaan ole vahvempia. Tätä lääketeollisuus ei kerro. Lopulta luusto tulee heikommaksi ja alttiimmaksi murtumille.

Miksi?
Koska luu on dynaaminen rakenne, jonka säilyminen vahvana, vaatii epäterveen luun poistamisen ja korvaamisen uudella luulla. Fosamax ei rakenna uutta luuta. Se vain tappaa solut, jotka hajottavat luuta, joten luut eivät hyödy sen luonnollisesta uudistumisesta.

Mutta älkää aivan vielä heittäkö pois tuota Fosamaxia!
Se kuuluu samaan kemialliseen luokkaan (fosfonaatti), jota siivoojat käyttävät poistamaan saippuatöhnää kylpyammeesta, joten voitte ehkä hyödyntää sitä kylpyhuoneessanne.

Osteoporoosin myyttejä: kalsium ja proteiini
Olen jo murtanut myytin, että teidän pitää käyttää bisfosfonaattilääkettä säilyttääksenne luustonne terveenä. Mutta on kaksi muuta myyttiä, jotka kaipaavat murtamista.

Osteoporoosi aiheutuu kalsiumin puutteesta. Luu koostuu ainakin kymmenestä kivennäisestä ja jos keskitytte yksinomaan kalsiumtäydennykseen, heikennätte todennäköisesti luustonne tiheyttä ja todellisuudessa lisäätte osteoporoosin riskiä.
Kalsiumin liikasaanti luo muita kivennäispuutoksia ja epätasapainoja, jotka sitten lisäävät riskiänne saada sydäntauti, munuaiskiviä, sappikiviä, nivelrikkoa, kilpirauhasen vajaatoimintaa, liikalihavuutta, kausi-infektioita ja 2-tyypin diabetesta.
Runsaasti proteiineja sisältävä ravinto johtaa osteoporoosiin: Myytti, että runsaasti proteiineja sisältävää ravinto aiheuttaa kalsiumin katoa virtsan mukana, on yksinkertaisesti väärä. Nauttimalla runsaasti korkealuokkaisia proteiineja, kuten vapaan kanan munia ja ruoholla kasvatettua lihaa takaa sen, että saatte kehonne tarvitsemia aminohappoja muodostamaan vahvan luuston.

Reseptini luuston terveyteen
Nämä yksinkertaiset ohjeet auttavat teitä ylläpitämään tai lisäämään luuston vahvuutta turvallisesti ja luonnollisesti ilman lääkkeitä:
• Lisätkää vihannesten kulutusta kehollenne ominaisen ravintotyypin mukaisesti. Jos teidän on vaikea syödä suositettua määrää vihanneksia, joita tarvitsette päivittäin, voitte kokeilla myös vihannesmehuja. Varmistakaa, että vihanneksenne ovat tuoreita, luomua, paikallisesti viljeltyjä vihanneksia, joita ei ole geenimuunneltu.
• Nauttikaa oikeassa suhteessa omega-6 ja omega-3 rasvahappoja ja vähentäkää jalostettujen kasviöljyjen määrää tai lakatkaa käyttämästä niitä. Niitä ovat maissi, rapsi, safflori ja soija
• Syökää ravintotyyppinne mukaan. Tämä varmistaa, että saatte riittävästi ravinteita luustollenne sekä autatte korjaamaan omega-3 ja omega-6 -suhteenne.
• Välttäkää gluteenia, viljaproteiinia, jonka on osoitettu vähentävän luuston tiheyttä. Gluteiinia on vehnässä, ohrassa, rukiissa, kaurassa ja speltissä.
• Välttäkää virvokkeita ja sokeria, jotka lisäävät luuvaurioita vähentämällä kalsiumista luustosta.
• Välttäkää steroideja, erityisesti jos teillä on astma tai jokin muu autoimmuunisairaus. Steroidit lisäävät osteoporoosiriskiä.
• Harkitkaa K2-vitamiinia ravintolisänä, jos ette saa riittävästi pelkästään ruuasta. K2-vitamiini toimii biologisena ”liimana”, joka auttaa kiinnittämään kalsiumin luumatriisiin. Annostus on noin 185 mcg päivässä.
• Ottakaa riittävästi D-vitamiinia, mieluiten auringosta. D-vitamiini rakentaa luuston tiheyttä auttamalla kalsiumin imeytymistä luustoon.
• Liikkukaa. Tutkimukset osoittavat, että liikunta on aivan yhtä tärkeä luuston terveydelle kuin kalsiumpitoisen ravinnon nauttiminen. Voimaharjoittelu kuten painoharjoittelu on erityisen hyödyllistä.
• Harkitkaa luonnollista progesteronia, Joka voi lisätä luuston vahvuutta. Se tekee sen osteoblastien (luustoa muodostavat solut) kasvunedistäjänä.

Lähteitä
[i] Jarvinen T.L.N., Slevanen H., Khan K.M., Heinonen A., and Kannus P. “Shifting the focus in fracture prevention from osteoporosis to falls” BMJ (January 19, 2008) 336:124-126
[ii] Edelson E. “Bone strengthening drugs may be overprescribed” (January 18, 2008) The Washington Post
[iii] Murphy K. “Splits form over how to address bone loss” (September 7, 2009) New York Times
[iv] Henry J.H., BSc(Hons), Pasco J.A., Sanders M.S., Nicholson G.C., and Kotowicz M.A. “Fracture risk (FRISK) score: Geelong osteoporosis study” (October 2006) Radiology 241:190-196
[v] Dr. John R. Lee website, Osteoporosis

NettiTieto Oy