Lootus-kirja Oy

Tohtori Stephen T. Sinatra käsittelee kirjassaan koentsyymi Q10:n, L-karnitiinin ja D-riboosin positiivista vaikutusta sydämen ja sydänverisuonten terveyteen. Neljäntenä aineena on magnesium. Sinatra yhdistää perinteisen lääketieteen ja ravintoterapian sydän- ja verisuonitautien hoidossa. Hänen kirjansa lopussa on vakuuttava 24-sivuinen lähdeluettelo (yli 300 yksittäistä lähdettä) ja hän perustaa havaintonsa lukuisiin kliinisiin tutkimuksiin, joukossa myös kontrolloituja kaksossokkotutkimuksia.

Koentsyymi Q10 kliinisessä sydän- ja verisuonitaudissa
Koentsyymi Q10:n puutos on sangen yleinen sydänpotilailla. Tämä on dokumentoitu hyvin sydänlihaksen koepalatutkimuksilla. Tutkijat löysivät alhaisimmat Q10:n kudospitoisuudet sairaimmilla ja heikentyneimmillä potilailla. Useimmat heistä olivat itse asiassa niin sanottuja IV luokan sydänpotilaita, niitä, joiden oireina ovat äärimmäinen väsymys, rintakivut tai hengenahdistus levossakin.

Koska sydämen aineenvaihdunta on niin vilkas ja se vaatii jatkuvasti ATP:tä jatkuvaan sykintään, se on erityisen altis Q10:n puutoksille. Onneksi sydänlihas on myös erittäin vastaanottavainen kudos ja ponnistelee saadakseen kaiken tarjolla olevan aineenvaihdunnallisen tuen. Siksi koentsyymi Q10 tehoaa niin hyvin sairaaseen sydämeen.
Koentsyymi Q10:n vajaus on vahvistettu potilailla, joilla on kongestiivinen sydänlihassairaus (sydänsairaus, jossa sydänlihas heikkenee niin, että se ei enää kykene pumppaamaan verta tehokkaasti eri kehonosiin), sepelvaltimosairaus, angina pectoris, sydänlihassairaus, verenpainetauti ja hiippaläpän vuoto. Myös ohitusleikkauksen läpikäyneillä on Q10:n puutos. Itse asiassa Q10:n puutos sydänsairauksissa ja potilaiden hyvä hoitovaste siihen on dokumentoitu kirjallisuudessa niin hyvin, että sairaalamme farmasiakomitea asetti sen sairaalan lääkeluetteloon vuonna 1992.

Kliinisissä olosuhteissa koentsyymi Q10:tä voidaan antaa hyvin moniin sydän- ja verisuonitauteihin mm:

• angina pectoris
• epävakaa anginaoireyhtymä
• sydänlihaksen suojaaminen mekaanisessa tai farmakologisessa liuotushoidossa
• sydänlihaksen suojaaminen ennen sydänleikkausta sen aikana ja leikkauksen jälkeen
• myrkkyjen aiheuttama kardiotoksisuus (esim. Adriamycinin sivuvaikutus)
• tavallinen ja munuaisverenpainetauti
• kammiovärinä (Ventricular arrhythmia)
• hiippaläpän vuoto

Vaikka kliiniset tutkimukset ovat sitovasti osoittaneet Q10:n olevan kliinisesti tehokas sydänverisuonitaudissa, rytmihäiriössä ja korkeassa verenpaineessa ja suojaavan myös Adriamycinihoidon kardiotoksisilta vaikutuksilta, monet Q10:tä koskevat kliiniset tutkimukset ovat kahtena viime vuosikymmenenä keskittyneet kongestiiviseen sydäntautiin ja sydänlihastautiin.
Veren ja kudosten alhaisen Q10-tason ja sydäntaudin vakavuuden välinen korrelaatio on vahvistettu sitovasti. Kokeellinen ja kliininen aineisto tarjoaa runsaasti todisteita siitä, että Q10:n antaminen sydänlihastautiin ja kongestiiviseen sydäntautiin korjaa sydämen pumppaustehoa, vasemman kammion toimintaa, rasituksen sietoa, diastolista toimintahäiriötä ja elämänlaatua.

L-karnitiini – solujen polttoaineen kuljetus

L-karnitiini sijaitsee mitokondrioiden sisäkalvolla ja toimii kuin lossi, joka kuljettaa rahtia joen yli. L-karnitiini ottaa kaksihiilisiä hiukkasia mitokondrioiden kalvolta ja kuljettaa ne toiselle puolelle kuten lossi kuljettaa rahtia joen yli. L-karnitiinin pääasiallinen tehtävä energia-aineenvaihdunnassa on näiden polttoaineiden kuljettaminen mitokondrioihin. Tässä prosessissa koentsyymi A luovuttaa kaksihiilisen rasvahappohiukkasen L-karnitiinille muodostanen asetyyli-L-karnitiinia. Asetyyli-L-karnitiini siirtyy sitten kalvon läpi ja luovuttaa puolestaan kaksihiilisen hiukkasen toiselle CoA:lle, joka sijaitsee mitokondrian sisäpuolella. L-karnitiini ottaa kuljetettavakseen kaksihiilisen rasvahappohiukkasen, kyyditsee sen mitokondrian sisäkalvon läpi ja toimittaa sen toisella puolella odottavalle toiselle CoA:lle. CoA, joka ottaa vastaan rasvahappohiukkasen, toimittaa sen sitten Krebsin sykliin energian tuottamiseen.

L-karnitiini edistää rasvahappojen betaoksidaatiota energiapolttoaineena. Ja koska rasvahapot ovat etusijalla polttoaineena solujen energiakierrossa, tämä toiminta on ratkaiseva solun ja kudoksen toiminnassa. Valitettavasti tutkimillamme sydäntautia, periferaalista verisuonitautia, munuaisten vajaatoiminnasta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä, mitokondriahäiriöistä ja monista muista sairausoireista kärsivillä ihmisillä on L-karnitiinin puutos. L-karnitiinin puutos järkyttää rasvahappojen normaalia aineenvaihduntaa alentaen energian saantia ja aiheuttaen myrkyllisten rasvahappoaineenvaihdunnan sivutuotteiden kasautumisen. Mutta tämäkään voimakas soluenergia-aineenvaihdunnan parantuminen ei voi korvata energiakatoa, joka johtuu kudoksen alhaisesta hapensaannista. Ainoastaan D-ribose pystyy tähän.

D-riboosi – solujen energiavaraston täydentäminen

Niin kauan kun soluissa ja kudoksissa on runsaasti happea, solun energiavarasto säilyy hyvänä. Niin kauan kun L-karnitiinin ja Q10:n saanti on riittävä, energian hyväksikäyttö jatkuu häiriöittä. Akuutti tai krooninen sydäntauti, periferaalinen verisuonitauti tai monet muut luusto- ja neuro-lihassairaudet tai jopa voimakas liikunta voivat kuitenkin rajoittaa solujen hapensaantia.

Kun solut kärsivät hapen puutoksesta, mitokondrioiden aineenvaihdunta heikkenee. Muistanette, että happea tarvitaan mahdollistamaan sen, että energiakierron hapetusväylä toimii kunnolla. Jos mitokondriat eivät kykene kierrättämään energiaa tehokkaasti, solujen energian saanti ei vastaa kysyntää. Solu tarvitsee kuitenkin jatkuvasti energiaa, joten se käyttää kaikki ATP-varastonsa ja hajottaa sitten sivutuotteen vetääkseen jäljellä olevan energian myös tästä yhdistelmästä. Jäljelle jää adenosiinimonofosfaatti (AMP). Koska AMP:n kasvava pitoisuus on kestämätön solujen toiminnan jatkumiselle, se hajoaa nopeasti ja sivutuotteet huuhtoutuvat pois solusta. Tämän prosessin nettotulos on solujen energiavarastojen tyhjentyminen.

Riboosi on ainut yhdistelmä, jota keho käyttää energiavaraston täydentämiseen. Kehon jokaisella solulla on kyky tuottaa riboosia, mutta sydämeltä, lihaksilta ja useimmilta muilta kudoksilta puuttuu aineenvaihduntakoneisto riboosin nopeaan tuottamiseen, kun soluja rasittaa happivajaus tai riittämätön aineenvaihdunta. Riboosia valmistuu luonnostaan soluissa glukoosista. Stressaantuneissa soluissa glukoosia käytetään kuitenkin ensi sijassa energian tuottamiseen eikä sitä jää ribosen tuottamiseen. Näin ollen kun stressaantuneiden solujen energiavarastot ovat tyhjentyneet, solujen on ensin odotettava hidasta riboosisynteesiä, ennen kuin ne voivat korvata menetetyt energiavarastonsa.

Akkuutti iskemia (paikallinen verettömyys) kuten se, mitä tapahtuu sydänkohtauksessa, sydänkirurgiassa tai pallolaajennuksessa, tyhjentää solun energiasta. Silloinkin kun hapetettu verenvirtaus palautuu, energiavaraston täydentäminen voi kestää kymmenen päivää tai pidempään. Mutta kun happivajaus on krooninen tai kun energia-aineenvaihdunta on häiriintynyt sairaudesta johtuen, energian saanti saattaa joutua jatkuvasti niin koville, että varastot eivät täydenny ilman, että riboosia nautitaan lisäravinteena. Iskeeminen sydäntauti, kongestiivinen sydäntauti tai fibromyalgia kuuluvat tähän luokkaan. Näissä tilanteissa ribosen antaminen lisäravinteena on ainut keino, jolla solu selviää energiavajauksesta.

Magnesium

Magnesium on välttämätön kivennäinen, joka on ratkaiseva energiaa vaativissa prosesseissa, valkuaisten tuotannossa, kalvojen eheydessä, hermokuodosyhteyksissä, hermo-lihaseksitaatiossa, lihassupistuksissa, hormonierityksessä, verisuonten kunnon ylläpidossa ja väliaineenvaihdunnassa. Puutos voi aiheuttaa hermo-lihas-, sydänverisuoni-, immuniteetti- ja hormonitoiminnan muutoksia, heikentynyttä energia-aineenvaihduntaa ja fyysisen suorituskyvyn alenemista. Magnesiumin puutoksen katsotaan nykyään myötävaikuttavan moniin sairauksiin, ja magnesiumin merkitys hoidoissa kasvaa.

Magnesiumin puutos heikentää energia-aineenvaihdunnassa käytettyjen tärkeiden entsyymien toimintaa. Jos magnesiumtaso soluissamme ei ole riittävä, solujemme toiminta energiaprosesseissa ei ole riittävä. Pienillä magnesiumtasojen muutoksilla voi olla suuri vaikutus sydämen ja verisuonten toimintaan. Vaikka magnesiumia on useimmissa ravintoaineissa – erityisesti vihanneksissa – sen puutos lisääntyy. Pehmennetty vesi ja pyrkimys vähäisempään vihannesten kulutukseen ovat näiden lisääntyvien puutosten syinä.

Q10:n, L-karnitiinin, magnesiumin ja D-riboosin toisiaan tukeva toiminta – synerkia

Vaikka Q10 ja L-karnitiini saavat energiantuoton toimimaan tehokkaammin, ne eivät voi parantaa solun kemiallista käyttövoimaa ja niiden toiminta on vain osittain tehokasta, mutta Riboosi täyttää tankin, Q10 ja L-karnitiini auttavat moottoria käymään kunnolla. Magnesium on liima, joka pitää energia-aineenvaihdunnan koossa. Magnesium mahdollistaa tämän kaiken sytyttämällä entsyymit, jotka käynnistävät aineenvaihduntareaktiot.

Kardiologien ja muiden lääkärien on käytettävä näitä neljää ravinnetta hoitaessaan potilaita päivittäin. Omalla matkallani olen käyttänyt Q10:tä kaksi vuosikymmentä, L-karnitiinia yli 10 vuotta ja magnesiumia yhtä kauan ja nähnyt tämän mahtavan nelikön vähentävän tuhansien potilaiden kärsimystä ja parantavan elämänlaatua.

Ennen kuin annan erityiset ravintolisäsuositukseni korkeaan verenpaineeseen, angina pectorikseen, kongestiiviseen sydäntautiin jne, haluan antaa yleissuosituksen kaikille ihmisille riippumatta heidän nykyisestä terveydentilastaan. Toisin sanoen tarvitsette perusohjelman, joka koostuu antioksidanteista ja yrteistä riippumatta siitä, oletteko vanhenemisen ehkäisystä tai sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä kiinnostunut terve yksilö, urheilija, viikonloppusoturi tai kamppailette kongestiivisen sydänsairauden kanssa. Uskon, että jokaisen tulisi noudattaa vankkaa ohjelmaa, joka koostuu vitamiineista, kivennäisistä, antioksidanteista, yrteistä, flavonoideista, karotinoideista, B-monivitamiinista ja tocoferoleista. Lisäksi olisi käytettävä vähintään 1 g kalaöljyä päivässä terveydentilasta riippumatta. Monivitamiini/kivennäisyhdistelmä sekä 1 g kalaöljyä on välttämätön meille kaikille.

Tässä on Sinatra-ratkaisuni kutakin erityistilannetta varten. Kuten huomaatte, kun suosittelen ravintolisäyhdistelmää, kukin päiväannos on parasta jakaa kahdeksi tai kolmeksi annokseksi. Esimerkiksi, jos ravintolisän suositusannos on 90–150 mg, annos voidaan tällöin jakaa kolmeksi 30–50 mg:n annokseksi. Muistakaa, että on parasta ottaa aterioitten jälkeen. L-karnitiini voidaan kuitenkin ottaa tyhjään vatsaan tai muiden ravintolisien yhteydessä kuten Q10.

Monet potilaani haluavat ottaa magnesiumin myöhään illalla tai ilta-aterian jälkeen, koska se näyttää auttavan heitä nukkumaan paremmin. Vaikka tämä havainto ei perustu tutkimuksiin, olen kuitenkin todennut sen useasti.

OHJELMA VANHENEMISEN HIDASTAMISEKSI SEKÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN EHKÄISEMISEKSI

Potilaille, jotka etsivät yksinkertaista vanhenemisen ehkäisy-yhdistelmää sekä samalla sydän- ja verisuonitautien ehkäisymenetelmää, päivittäinen annossuositukseni on seuraava:
• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 90–150 mg
• L-karnitiini: 250–750 mg
• D-riboosi: 5 g
• Magnesium: 400 mg

KORKEA VERENPAINE

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 180–360 mg
• L-karnitiini: 500–1000 mg
• D-riboosi: 5–10 g
• Magnesium: 400–800 mg
• Kalaöljy: 2 g
• Valkosipuli: 1 g
• Orapihlaja: 1000–1500 mg
Huom! Valkosipulilla ja orapihlajan marjoilla on hyvin samanlainen vaikutus verenpaineen alentajina.

VAKAA ANGINA PECTORIS

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 180–360 mg
• L-karnitiini: 1000–2000 mg
• D-riboosi: 10–15 g
• Magnesium: 400–800 mg
Huom! Kaikille angina pectoris -potilailleni suosittelen myös vihreää teetä juotavaksi päivittäin. Eräässä 500 japanilaista miestä käsittävässä tutkimuksessa yksi kupillinen vihreää teetä päivässä näytti olevan ainut juoma, joka esti näitä sydänverisuonitautia sairastavia miehiä saamasta sydänkohtausta.

SYDÄMEN ENNENAIKAISEN SUPISTUMISEN AIHEUTTAMIEN RYTMIHÄIRIÖIDEN JA AJOITTAISEN ETEISVÄRINÄN EHKÄISEMINEN

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 180–360 mg
• L-karnitiini: 1000–2000 mg
• D-riboosi: 7–10 g
• Magnesium: 400–800 mg
• Kalaöljylisä 2–3 g
Huom! Lisätkää kalaöljy vähintään 3–4 grammaksi päivässä. Kalaöljyllä on positiivinen vaikutus sydämen toimintaan ja tukee sydämen ”rauhoittamista”. Monien tutkimusten mukaan kalaöljy ehkäisee rytmihäiriöitä, jotka voivat edeltää pahanlaatuisia rytmihäiriöitä ja jopa äkillistä sydänkuolemaa.

KONGESTIIVINEN SYDÄNLIHASSAIRAUS

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 300–360 mg päivässä
• L -karnitiini: 2000–2500 mg päivässä
• D-riboosi: 10–15 g
• Magnesium: 400–800 mg

VAKAVA KONGESTIIVINEN SYDÄNLIHASSAIRAUS, DILATOIVA KARDIOMYOPATIA, SYDÄNSIIRTOA ODOTTAVAT POTILAAT

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 360–600 mg
• L-karnitiini: 2500–3500 mg
• D-riboosi: 15 g
• Magnesium: 400–800 mg
Huom! Ellei elämänlaatu ole vieläkään tyydyttävä, lisätkää 1500 mg orapihlajan marjaa ja 2–3 g tauriinia, koska näiden kahden ravintolisän lisääminen on auttanut monia potilaitani, joilla on kongestiivinen sydänlihassairaus.

HIIPPALÄPÄN VUOTO

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 90–150 mg päivässä
• L-karnitiini: 500–1000 mg päivässä
• D-riboosi: 5 g
• Magnesium: 800 mg
Huom! Jos hiippaläpän vuodosta johtuviin oireisiin liittyy usein rytmihäiriöitä, suositellaan lisäksi 3 g kalaöljyä.

FBROMYALGIA, KROONINEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄ TAI MITOKONDRIASYTOPATIA

• Koentsyymi Q10: 300–360 mg
• L-karnitiini: 2000–3000 mg
• D-riboosi: 15 g
• Magnesium: 400–800 mg

X-OIREYHTYMÄ, INSULIINRESISTENSSI JA 2-TYYPIN DIABETES

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 180–360 mg
• L-karnitiini: 1000–2000 mg
• D-riboosi: 5 g
• Magnesium: 800 mg
Huom! On olemassa myös monia ravintolisiä, joita voi ottaa glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn. Minä pidän alfalipoiinihaposta 100–400 mg:n annoksina. Gymnema sylvestre 100–200 mg:n annoksina ja 1 mg vandaalisulfaattia päivässä. Kanelin käytöstä on uusi mielenkiintoinen tutkimus.

Jos kamppailette 2-tyypin diabeteksen, insuliiniresistenssin tai X-oireyhtymän kanssa, on ehdottoman tärkeää noudattaa vähäglykeemisiä hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota, jossa yli 40 % kaloreista tulee mieluummin vähäglykemisistä hiilihydraateista. Tyydyttämättömät ja monityydyttämättömät rasvahapot, kuten alfalinoleenihappo ja muut omega-3 -rasvahapot runsaampien valkuaisten lisäksi eivät vaadi merkittävän paljon insuliinia aineenvaihduntaan.

AMMATTI- TAI HUIPPU-URHEILIJOIDEN OHJELMA

• Monivitamiini/kivennäisperusta sekä 1 g kalaöljyä
• Koentsyymi Q10: 300–360 mg
• L-karnitiini: 2000–3000 mg
• D-riboosi: 15–20 g
• Magnesium: 800 mg
Huom! Useimmilla urheilijoilla on myös E-vitamiinin puutos. Heille suositellaan lisäksi 400–800 mg E-vitamiiniyhdistelmää ja erityisesti gammatocoferolia. Useimmilla naisurheilijoilla on myös raudan puutos, siksi kuukautisia saaville huippu-urheilijoille suositellaan lisäksi 18–36 mg rautaa.

Tässä muutamia poimintoja tutkimuksista ja kirjallisuuslähteistä:

Berman M, A Erman, Ben-Gal T, et al. "Coenzyme Q10 in patients with end-stage heart failure awaiting cardiac transplantation: A randomized, placebo-controlled study" Clin Cardiol 2004;27:295-299.

Burke BE, R Neuenschwander, RD Olson. "Randomized, double-blind, placebocontrolled trial of coenzyme Q10 in isolated hypertension." So Med J 200;94(11): 1112-1117.

Folkers K, et al. "Lovastatin decreases coenzyme Q10 levels in humans." Proc Natl Acad 1990;87:8931-8934.

Folkers K, et al. "The biomedical and clinical aspect of coenzyme Q." Clin Inves 1993; 71:S51-5178.

Folkers K. "Perspectives from research on vitamins and hormones." J Chem Educ 1984; 61:747-756.

Folkers K, S Vadhanavikit, SA Mortensen. "Biochemical rationale and myocardial tissue data on the effective therapy of cardiomyopathy with coenzyme Q10." Proc Natl Acad Sci. USA 1985;82(3):901-904.

Cacciatore L, R Cerio, M Ciarimboli, M Cocozza, et al. "Effects of L-carnitine on exercise tolerance in patients with exercise-induced stable angina: A controlled study" Drugs under Exper Clin Res XVII, 1991;4:225-335.

Davini P, A Bigalli, F Lamanna, A Boem. "Controlled study on L-carnitine therapeutic efficacy in post-infarction." Drugs Under Exper Clin Res 1992;18:355-365.

Bertelli A, AA Bertelli, et al. "Protective synergic effect of coenzyme Q10 and carnitine on hyperbaric oxygen toxicity" Int J Tissue Reactions 1990;12:193-196.

Bertelli A, G Ronca. "Carnitine and coenzyme Q10: Biochemical properties and functions, synergism, and complementary action." Int J Tissue Reactions 1990;12:183-186.

Bertelli A, F Ronca, et al. "L-carnitine and coenzyme Q10 protective action against ischemia and reperfusion of working rat heart." Drugs Under Exper Clin Res 1992:18: 431-436.

Pepine CJ. "The therapeutic potential of carnitine in cardiovascular disorders." Clin Therapeut 1991; 13(1): 208-216.

Angello D, R Wilson, D Gee, N Perlmutter. "Recovery of myocardial function and thallium 2001 redistribution using ribose," Am J Card Imag 1989; 3(4): 256-265.

Omran H, D MacCarter, JA St. Cyr, et al. "D-Ribose aids congestive heart failure patients." Exp Clin Cardiol 2004;9(2):117-118.

Omran H, S Illien, D MacCarter, et al. "D-Ribose improves diastolic function and quality of life in congestive heart failure patients: A prospective feasibility study" Eur J Heart Failure 2003;5:615-619.

Omran H, S Illien, D MacCarter, et al. "Ribose improves myocardial function and quality of life in congestive heart failure patients." J Mol Cell Cardiol 2001;33(6):A173.

Shechter M. "Does magnesium have a role in the treatment of patients with coronary artery disease?" Am J Cardiovasc Drugs 2003; 3(4): 231-239.

Touyz RM. "Magnesium in clinical medicine." Front Biosci 2004; 9: 1278-1293.

NettiTieto Oy